Vannoin jo päättäväisesti Singaporen matkan jäävän viimeisekseni. Kaikesta
huolimatta täällä sitä kuitenkin nyt taas ollaan toisella puolella maailmaa -
nimittäin Tokiossa. Niin, minä se en sitten ikinä muutu.
 |
| REVS Japan online by Lari Heikkilä |
Mallin työ on taloudellisesti erittäin epävarmaa ja kevään aikana hainkin
jo muunlaisia töitä mielessäni täysin erilainen elämä. Olin jopa
työhaastattelussa, mutta en kuitenkaan saanut haluamaani työtä voimassaolevan
mallisopimukseni takia. Työnantaja pelkäsi, että loppujenlopuksi mallintyöt
olisivat minulle muuta työtä tärkeämpää. Hän saattoi pelätä aiheesta.
Juuri työpaikasta torjutuksi tultuani sain toisenlaisen tarjouksen. Tämä
tarjous oli Tokioon nuorelle, mutta hyvin aktiiviselle uudelle toimistolle,
jonne minun uskottiin sopivan. Tarjous oli ainoastaan kuukaudeksi ja Japani on aina
kiehtonut minua: silmääkään räpäyttämättä sanoin kyllä. En vain osaa muuttua.
Palo muotia ja mallintöitä kohtaan ajaa minut kerta toisensa jälkeen suostumaan
näihin minut maailman toiselle puolella heittäviin tarjouksiin.
 |
| Määränpäänä "nousevan auringon maa" |
 |
| Tokio, Shibuya |
 |
| Tokio, Shibuya Olkoon vaan nousevan auringon maa, mutta täällä on aina pimeää, sillä aurinko laskee jo ennen seitsemää. - Sanoisin että ikuisen yön maa. |
Mallintöitä varjostaa myös usein toisenlainen kuin taloudellinen epävarmuus.
Sellainen joka koskee omaa itseään; sekä ulkonäköä että luonnetta. Minuakin
vaivaa epävarmuus ja toisinaan tuntuu etten ole riittävä. Tuntuu että kaikissa
muissa malleissa on sellainen luontainen coolius ja välinpitämättömyys, joka
minulta puuttuu. Innostun herkästi ja jaksan toisinaan ilakoida
yksinkertaisistakin asioista. Pidän kauniista ja suloisista asioista. Olen myös
naisellinen, jopa tyttömäinen. Välitän yksityiskohdista enkä kerta kaikkiaan
kykene esimerkiksi julkaisemaan Instagram-tililleni sellaista mallimaisen rennon
puolihuolimatonta kuvaa. Saatan yrittää, mutta loppujenlopuksi julkaisemani
kuva on kuitenkin vähintään suoristettu ja vähän kirkkaampi, vähän sievempi ja tietysti
tarkkaan valikoiduilla häshtägeillä varustettu.
 |
| Tämmöinen täällä, hei. |
Toinen epävarmuusasia on tämä blogi. ”Mitäköhän ihmiset oikein ajattelee
kun kirjoitan ja vieläpä julkaisen tällaista?” Pelkään että jotkut luulevat,
että ajattelen itsestäni liikoja (ei hätää, en ajattele), ja minua vaivaa
ajatus siitä että miltä näyttää tämä muiden silmiin. En pyri blogillani
mihinkään vaan pidän kirjoittamisesta ja tahdon kertoa perheelleni ja
ystävilleni mitä milloinkin teen. On kai niitä kehnompiakin aiheita
bloggaamiselle? Ehkä se on vaan myönnettävä, että minusta ei koskaan tule
rennon huoletonta pariisitarta eikä sellaista räväkkää välinpitämätöntä
mallityttöä, mutta ehkei minun tarvitsekaan.
Lupaan ihailla jokaista Tokiossa näkemääni kukkaa, haukkoa henkeä jokaisen
pilvenpiirtäjän kohdalla ja halata jokaista suloista kissapatsasta - koska
sellainen minä olen.
 |
| Tämä kissakauppa aiheutti pienen ilontanssin. |
Loppukevennyksenä vielä linkki viimeisen Suomessa tekemäni kuvauksen tuloksiin! Kuvasimme mahtavan Lari Heikkilän kanssa huhtikuun 30. päivänä vähemmän mahtavassa säässä viiman viuhutessa ja loskan lentäessä ulkona. Kuvat on nyt tänään julkaistu Japanin REVS magazinen nettijulkaisussa.
"Mirka by Lari Heikkilä featuring Snadi the cat", olkaa hyvät http://revsmag.jp/mirka-by-lari-heikkila
