Än, yy, tee..

Alkuviikko täällä Milanossa on ollut rauhallinen. Tänään ja eilen castingejä on ollut vain kaksi päivässä, mutta maanantaina ja tiistaina castingeissä sai sananmukaisesti juosta, kun päivän viisi castingiä osuivat kaikki samoille tunneille. 

Olen saanut kokea myös aimoannoksen mallinelämän yllätyksellisyyttä, kun pitkin päivää castingejä on lähetelty lisää käytäväksi. Tiistain suunnitelmani esimerkiksi piti sisällään aamulla rauhassa joogailua, perusteellisen peseytymisen, koulutöiden tekemistä ja ruoan laittamisen ennen iltapäivän kahta castingiäni. Kuinkas kävikään, aamutjoogat joogailtuani castingejä ilmestyikin kaksi lisää ja rauhallinen aamuni vaihtui sähäkkään ulos singahtamiseen.

Tänään puolestani olin Milano-kodissani juuri saanut ruoan laitettua, asettunut aloilleni ateriani äärelle ja tyytyväisenä vähän ehtinyt maistelemaan tuotoksiani, kun 14.03 saan viestin, että toimistolla on casting 14.00. Ruoka jäi siis sille paikalleen ja kiukusta puhisten ampaisin toimistolle castingiin. Loppujen lopuksi casting oli jopa peruttu, joten jouduin toimistolle kesken ruokailuni aivan turhaan! Vähän kuitenkin lohdutti, että toimistolla malleja odottivat Bioderman uuden H2O-kasvojenpuhdistusveden näytteet söpöissä pusseissa.

Joogahetkeni oli vielä rauhallinen
-niinkin rauhallinen, että selfien ehti hyvin ottamaan... :D

Tämän aamun ensimmäinen casting: Vogue Italia

Vapaa-aikanani olen nyt ehtinyt nauttimaan tästä itselleni jo varsin tutusta kaupungista. Sanotaan, että Milano on Italian rumin kaupunki, mutta mielestäni sitä täytyy osata vain katsoa. Milanon suurin ongelma on se, että tämä kaupunki on niin bisneskeskeinen, että kauniisiin asioihin ei juuri ole jaksettu panostaa. Toinen ongelma on se, että niitä vähiä kauniita asioita ei osata pysähtyä katsomaan. Täytyy osata antaa ja ottaa ja täytyy osata pysähtyä ja täytyy nähdä; hetkiä ja elämää.

Mallin elämä on minulle nautinnollista, sillä pidän tehtävistä. Pidän siitä, että minulle annetaan tehtäviä suoritettavaksi ja ne suoritettuani olen tehnyt jotain oikein. Tykkään myös pysyä liikkeessä ja tykkään nähdä asioita – ja castingejä kiertämällä Milanon todella näkee. Näkee pieniä yksityiskohtia, jotka tavalliselta turistilta jäisivät näkemättä.

Suosikki take away -lounaani:
erittäin epäitalialainen Juice Bar

Tämän viikon aikana olen yrittänyt kokea Milanoa erilailla kuin aikaisemmin tekemällä asioita erilaisella tavalla. Tämä toteutuu ihan yksinkertaisilla asioilla, kuten kulkemalla eri katuja ja käymällä kaupungilla tuttujen liikkeiden sijaan niissä, joissa en aikaisemmin ole käynyt. Toisaalta myös nautin tämän kaupungin tuttuudesta, kuten siitä, miten liikkuminen julkisilla on rutinoitunutta ja siitä, että tiedän, mitä lähi-Esselungasta kannattaa etsiä.

Milanon poikkikatuja

Ilahduttavaa on myös se tieto, että tämäkään reissu ei nyt ainakaan täysin turhaksi jää, sillä olen jo onnistunut buukkamaan yhden työn! Tänä sunnuntaina olen mallina Aldo Coppolan hiusnäytöksessä, mutta mitä se sitten käytännössä tarkoittaa, selviää myöhemmin.

Huomenna perjantaina alkavat muotiviikkojen castingit, mikä tarkoittakin sitten asiakastapaamiset määrän räjähdysmäistä kasvua. Tällä hetkellä tunnen kuitenkin olevani sopivasti levännyt ja sopivasti castingeissä käyntiin taas rutinoitunut, joten olen valmis. Lisäksi pakkasin Suomesta mukaan proteiinipatukoita, joita voin juostessa kätevästi mutustella. Italiassahan vastaavanlaisia ei juuri myydä!

Wish me luck!