Allora!

Allora on italiaa ja tarkoittaa kutakuinkin samaa kuin "noniin". Sanaa viljellään italian kielessä runsaasti ja erityisesti sitä käytetään tilanteissa, joissa ryhdytään johonkin toimeen.

Myös minä olen ryhtymässä johonkin toimeen, sillä olen muuttamassa kesäksi Milanoon tekemään mallin töitä. Huhtikuun lopulla teimme pienellä Modelpointin tiimillä ("mallimammamme" Sari Salo, minä ja Jenna niminen toinen tyttö) muutaman päivän matkan tähän huippumuodin mekkaan. Matkan tarkoituksena oli löytää meille toimistot Milanosta, jotta voisimme siirtyä tekemään mallin töitä Suomen ulkopuolellakin ja aloittaa uran kansanvälisenä mallina.

Tässä muutama reissuamme varten mallikansioni täytteeksi otettu kuva. Ulkomailla tykätään, kun hiukset ovat oman luonnolisen tukan väriset, joten tämän takia minäkin värjäsin pois platinablondini. Uuden tukan takia oli sitten otettava uudet päivitetyt kuvatkin. (Molemmat kuvat Jere Satamo - JS Disain)

© JS Disain

© JS Disain

Sunnuntai-iltana 26. huhtikuuta saavuimme Milanoon epäonnisen alun saattelemina. Jennan matkalaukku ei ollut selvinnyt perille Malpensan lentokentälle asti. Iltamme kuluikin siis pikaisesti läpi kauppoja juosten ostaen Jennalle kaiken, mitä hän suinkin saattoi seuraavana päivänä tarvita (lentoyhtiö korvasi kaiken) - tämä oli kyllä varsin hauskaa! Aika kului nopeasti ja mahat kurnivina syöksyimme ensimmäiseen ravintolaan, joka tiellemme osui. Ravintola osoittautui valkoisista pöytäliinoistaan ja pöydillä komeilevistä Pellegrino-vesistään huolimatta varsin kämäiseksi, mutta nälkäiseen suuhun yksinkertainenkin ruoka maistui maukkaalta.

Tässä vaiheessa iltaa kello alkoi olla jo paljon, mutta ennen nukkumaan menoa Sari tuli vielä huoneeseemme valitsemaan yhdessä seuraavan päivän vaatteet, jotta varmasti näyttäisimme parhaalta itseltämme. Pitkän päivän päätteeksi uni tuli vieraasta sängystä huolimatta hetkessä ja saimmekin nukuttua kunnon syvät kauneusunet!

Ensimmäinen näkymä kaupungista Milanon rautatieaseman ulkopuolelta

Seuraava päivä valkeni sateisena ja lähdimme ratikoilla ja metroilla kulkeutumaan ensimmäiseen kohteeseemme aivan Milanon toiselle puolelle. Sade oli niin voimakasta, että ratikan ikkunat huurtuivat eikä matkalla voinut katsella edes maisemia. Juttelimme niitä näitä ja Sari kertoi viimeisen kerran kaikki ne samat ohjeet, jotka monesti olimme jo kuulleet.

Päivän ensimmäinen kohteemme sijaitsi lähellä Milanon kanaalia, joka ilmeisesti paikallisten mielestä on kovinkin hieno nähtävyys. Omissa silmissäni vanha kunnon Aurajokikaan ei tämän rinnalla ole hullumpi. Huomaa kuitenkin alemman kuvan suloinen vanha italialaispariskunta!

Castingit kulkevat kaikki kutakuinkin samanlaista kaavaa. Vähän ennen kohteeseemme saapumista etsimme jonkin sateensuojaisan nurkan, jossa pystyimme vaihtamaan lenkkarit korkokenkiin. Toimistojen välimatkat kuljimme matalissa kengissä sukat jalassa, jotta jalkoihin ei tulisi hiertymiä. Juuri ennen toimistoille saapumista kengät vaihdetaan korkeisiin arkikenkiin, jotta antaisimme ryhdikkään ensivaikutelman saapuessamme.

Toimistoihin sisään mentäessä pyritään antamaan avoin ja positiivinen kuva: hymyillään hirveän paljon, kätellään kaikkia toimistossa paikalla olevia ja sanotaan jokaiselle "nice to meet you". Tämän jälkeen istuudutaan alas usein toimiston headbookerin kanssa. Hän katsoo läpi mallikansiomme ja esittää kysymyksiä, kuten minkä ikäinen, miten pitkä ja millaisessa elämäntilanteessa on. Ikää kysyttäessä minun piti aina vastata vahingossa, että 21, ettei korkea ikäni pilaisi mahdollista positiivista ensivaikutelmaa. Hassua ajatella, että 22 olisi jotenkin korkea ikä, mutta kyllä se vaan siinä vaiheessa on melko korkea, kun kilpasiskot ovat parhaassa tapauksessa 15-vuotiaita.

Kun kyselyt sitten on kyselty ja kansiot katseltu, siirryimme aina Jennan kanssa johonkin viereiseen huoneeseen vaihtamaan päällemme bikinit. Tämän jälkeen otetaan mitat (lantio, vyötärö, rinnanympärys ja pituus). Usein myös vähän kävellään näytiksi ja otetaan "polaroidit" eli kuvat edestä, takaa ja molemmilta sivuilta. Joissain toimistoissa perus polaroidien lisäksi kuvissa piti ottaa myös erilaisia poseerauksia ja muutamassa paikassa otettiin myös esittelyvideot, joissa puhuttiin kameralle. "You can dress", meille sanottiin kun tuli valmista, ja jäimme taas kahdestaan vaihtamaan takaisin päällemme vaatteet.

Tässä vaiheessa bookkeri vetäytyy toiseen huoneeseen keskustelemaan meistä Sarin kanssa emmekä saaneet häiritä heidän keskusteluaan. Vaatteet puettiin vitkastellen samalla toisella korvalla kuunnellen, koska keskustelun sävy muuttuisi small talkkiin ja voisimme tulla ulos huoneesta. Lopuksi poistumme toimistolta uudelleenkätellen läpi koko henkilökunnan ja sanoen "it was a pleasure meeting you". Riittävän kauas toimistosta päästyämme Sari saattoi kertoa, mitä meistä oltiin puhuttu.

Heti ensimmäinen toimisto nappasi minulle! He todella halusivat, että minä aloittaisin mallin työt heidän listoillaan ja tulisin kesäksi Milanoon - uskomatonta. Pikaiset viestit äidille ja poikaystävälle ja matka jatkui seuraavaan toimistoon, joka sitten halusikin meidät molemmat!

Reissumme ei olisi voinut alkaa paremmin, sillä loput toimistoista pystyimme tämän huikean startin jälkeen kiertämään stressittöminä ja itsevarmoina. Me molemmat todella olisimme palaamassa kesäksi Milanoon.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------



Tiistai 27.4.

Seuraavana päivänä Italia tarjosi jo sään puolesta parastaan ja asteita oli huikeat +23, joka Suomen koleuden jälkeen tuntui iholla erityisen hyvältä. Päivän casting-asukseni valikoitui mekko ja pääsin pitkästä aikaa näyttämään valkeille säärilleni hieman aurinkoa.

Sään lisäksi pääsimme kokemaan erään toisen Italian erityispiirteistä. Yrittäessämme siirtyä ratikasta metroon huomaamme kaikkien metroasemien olevan suljetut: aamulla oli alkanut metrolakko, jonka ansiosta emme pääsisi käyttämään metroja ollenkaan ennen kello kolmea. Lakko sotki aikataulujamme urakalla ja jouduimme jättämään väliin vierailun yhdellä toimistolla. Tämän aikataulujen uudelleenjärjestelyn seurauksena meille kuitenkin jäi hieman luppoaikaa ja ehdimme käyskennellä rauhassa ympäri kaunista ja aurinkoista Milanoa.

Kaikki tapaamiset läpi kierrettyämme oli saldo omalta osaltani seuraavanlainen: takana oli casting 12 eri toimiston luona, joista kuusi halusi minut listoilleen. Puolet kiertämistämme Milanon toimistoista tahtoi tehdä töitä kanssani!! Aivan uskomaton tilanne, jota en ikinä olisi nöyränä suomityttönä osannut matkallemme odottaa. Edessä oli enää vain päätös siitä, mihin toimistoon tekisin sopimuksen. Runsaudenpula, onko mitään parempaa?

Tämän tytön naaman voi tulevaisuudessa bongata Italian vanhimman mallitoimiston The Fashion Model Mangementin sivuilta http://www.fashionmodel.it/

Tällä hetkellä olen uskomattoman kiitollinen tästä mahdollisuudesta ja aion elää kesäni joka hetkestä joka solullani nauttien. Edessä tulee olemaan riemuja ja itkuja, mutta tämä on sellainen tilaisuus, josta on otettava kaikki irti.

Allora, nyt on siis aika aloittaa pakkausoperaatio kesää varten. Kysynpähän vaan: mitä ihminen pakkaa mukaansa kolmeksi kuukaudeksi??

Loppuun vielä pienet voitonjuhlat Milanon upean tuomiokirkon, Duomon, edestä:

<3 Mirka